Ylistaron Liutulaan EPV Alueverkon 110 kV voimajohtolinja-alueelle avautui viime syyskuussa Suomen metsäkeskuksen perustama havaintokohde, joka esittelee sähkölinjojen alustoille soveltuvia hyötykäyttömahdollisuuksia. Kohde sisältää erilaisia havaintoruutuja, joilla tuetaan paikallisen luonnon ja eläinkunnan elinvoimaisuutta erilaisilla istutuksilla sekä ruokintapaikoilla.
Havaintokohde kuuluu osaksi Metsäkeskuksen toteuttamaa Metsätalous ja tuulivoima –hanketta, jonka tarkoituksena on edistää muun muassa sähkölinjojen alustojen hyötykäyttöä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueilla. Ylistaron hanketta ovat rahoittaneet Euroopan aluekehitysrahasto, yksityiset yritykset ja kunnat.
Valtakunnallisesti ainutlaatuinen havaintokohde
Liutulan havaintokohde koostuu 20 havaintoruudusta, jotka on perustettu noin 300 metrin pituisen hakkeella katetun havaintopolun varrelle. Jokaiselle havaintoruudulle on pystytetty oma kyltti, joissa esitellään mistä kyseisissä ruuduissa on kyse.
Havaintoruutuja on polulla laidasta laitaan, muun muassa joulukuusien istutuksia, mustikka- ja tyrnimarjapensaita, kosteikko, sorsien putkipesiä, riistapelto sekä hyönteishotelli.
– Tällaisessa laajuudessa perustettua havaintokohdetta ei ole missään muualla Suomessa. Liutulan havaintokohteen tarkoituksena on esitellä kattavasti sähkölinjojen alustojen hyötykäyttömahdollisuuksia, sillä tavanomaisesti alustat jäävät kokonaan ilman käyttöä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Jussi Laurila Metsäkeskuksesta.
– Havaintoruudut on toteutettu erityisesti sähkölinja-alueeseen liittyvät turvallisuustekijät huomioiden. Havaintokohteessa vieraileville on laadittu omat ohjekyltit sähköverkkoturvallisuuden varalle, jotta sähkölinjan alustan voimajohtopylväitä ei lähestyttäisi tarkoituksella, sanoo Metsäkeskuksen asiantuntija Juha Viirimäki.
Liutulassa ihanteelliset olosuhteet havaintoradalle
Miten EPV Alueverkon voimajohtolinja-alue valikoitui havaintokohteen perustamiseen? Idea havaintokohteeseen syntyi Viirimäeltä, josta tuli sähkölinjan alustan maanomistaja heinäkuussa 2022 tehdyn metsäpalstahankinnan yhteydessä.
– Kiinnitin jo tuolloin huomiota siihen, että alue oli piirteiltään hyvin poikkeuksellinen; alustalla oli luontaisesti suuria maaston korkeuseroja, vanhaa katajakasvustoa sekä valmis kosteikko, joka tuki entisestään alueen monipuolista kehittämistä. Kohteessa otettiin varhaisessa vaiheessa myös maanäytteitä, joilla maaperä todettiin hyvin ravinteikkaaksi istutuksille. Kaikki nämä tekijät ovat tehneet hankkeen toteuttamisesta kustannustehokkaampaa, sillä maanmuokkaustöitä ei ole tarvinnut tehdä niin paljon. Lisäksi havaintokohteen vierestä kulkee metsätie, mikä helpottaa kohteessa vierailua sekä radan ylläpitoa, Viirimäki taustoittaa.
Hanke käynnistyi marraskuussa 2023, jolloin alustalla alettiin tekemään tulevan riistapellon vesakon murskaustöitä. Muut rakennustyöt käynnistyivät toukokuussa 2024, ja havaintorata oli jo pääosin valmis saman kesän loppuun mennessä. Tämän vuoden kesällä rakennustyöt viimeisteltiin valmiiksi, jolloin myös havaintoruutujen kyltit asennettiin paikoilleen.
Metsäkeskus oli jo varhain hankkeen suunnitteluvaiheessa yhteydessä EPV Alueverkkoon ja teki asianmukaisen risteämälausuntopyynnön, johon EPV Alueverkko laati risteämälausunnon. Tämän jälkeen työt maastossa voitiin aloittaa. Laurila kehuu yhteistyön EPV Alueverkon kanssa sujuneen hankkeen aikana mainiosti.
– EPV Alueverkko osoitti alusta lähtien suurta kiinnostusta havaintokohteen toteuttamiseen. Kävimme syksyn 2023 ja talven 2024 aikana pariin kertaan yhteisissä palavereissa läpi sitä, millainen hankekohteen toteutus tulisi olemaan, minkä jälkeen suunnitelmat etenivät nopeasti toteutusvaiheeseen.
Monimuotoisuutta monikäyttöisin keinoin
Liutulan havaintokohteen päätarkoituksena on esitellä erilaisia toteutustapoja, joilla sähkönlinjojen alustoja voidaan hyödyntää monipuolisesti, samalla edistäen ympäröivän luonnon elinvoimaisuutta.
– Havaintokohde demonstroi sitä, millaisin keinoin sähkölinjojen alustoja voidaan hyödyntää erilaisten hyötykasvien kasvattamiseen ja ravinnon tarjoamiseen eliö- ja nisäkäslajeille. Kehityskohteina sähkölinjojen alustat ovat myös ajankohtaisia, kun sähkölinjoja rakennetaan yhä enemmän etenkin kasvavan tuulivoimatuotannon myötä, kuvailee Laurila.
Konsepti on kerännyt suurta kiinnostusta aina havaintopolun avaamisesta lähtien. Havaintokohteen avajaiset Metsäkeskuksen järjestämänä maastopäivänä 4. syyskuuta keräsivät Liutulaan paikalle yli satakunta kävijää. Vierailijaryhmiä on riittänyt myös läpi syksyn, ja havaintokohdetta on pyritty esittelemään erityisesti maanomistajille.
– Saamassamme palautteessa on korostunut muun muassa se, kuinka vierailijat ovat rataan tutustumisen jälkeen havahtuneet sähkönlinjojen alustojen erilaisiin hyödyntämismahdollisuuksiin. Ajatuksena on, että havaintokohteessa käydessään maanomistajat voivat ottaa minkä tahansa idean mukaansa toteutettavaksi, esimerkiksi joulukuusien istuttamisen omalla maallaan. Joulukuusi-istutukset lisäävät luonnon monipuolisuutta, ja lisäksi maanomistajat saavat joulukuusista pientä taloudellista kompensaatiota, Viirimäki sanoo.
Liutulan havaintokohde on herättänyt jo laajasti mielenkiintoa, ja havaintokohteesta on tullut yhteydenottoja ympäri Suomen. Laurila ja Viirimäki ovat iloisia siitä, että havaintoradalla saavutettavat hyödyt on tunnistettu näkyvästi jo tässä vaiheessa.
– Liutulan havaintoradan saama huomio osoittaa sen, että erilaisille hyötykäyttökonsepteille on kysyntää, esimerkiksi sähkölinjojen alustoilla, joissa maasto ja vallitseva ympäristö voivat olla hyvinkin karua ja koskematonta. Havaintokohde kuvastaa ennen kaikkea sitä, että kuka tahansa voi olla suhteellisen pienillä panostuksilla mukana vahvistamassa oman lähiympäristönsä biodiversiteettiä, Laurila toteaa.
Jutun pääkuvassa vasemmalla Juha Viirimäki ja oikealla Jussi Laurila.