Seinäjoen lämpöpumppulaitos käynnisti kaukolämmön ja kaukokylmän toimittamisen

EPV Energian tytäryhtiön Seinäjoen Voiman uusi lämpöpumppulaitos tuottaa 8–9 prosenttia Seinäjoen kaukolämmön tarpeesta hyödyntämällä jätevedestä saatavaa hukkalämpöä. Seinäjoen Voima tuottaa samalla kaukokylmää ensimmäistä kertaa historiassaan.

Seinäjoen Voiman lämpöpumppulaitos on aloittanut kaupallisen tuotantokäytön 30. huhtikuuta 2026. Seinäjoen Voiman kaukolämpölaitoksen alueelle valmistunut lämpöpumppulaitos tuottaa kaukolämpöä ja kaukokylmää vieressä sijaitsevan Seinäjoen Energian jätevedenpuhdistamon jätevedestä.

Lämpöpumppulaitos tuottaa vuositasolla noin 45 gigawattituntia lämpöä, joka vastaa noin 8–9 prosenttia Seinäjoen kaukolämmön tarpeesta. Laitos koostuu kolmesta ammoniakkilämpöpumpusta, joiden yhteenlaskettu teho on noin 5 megawattia.

Tuotettua kaukolämpöä ja kaukokylmää käytetään Seinäjoen kaupungin kiinteistöjen lämmittämiseen ja viilennykseen. Toimituksia varten on valmistunut noin 1,5 kilometrin pituinen runkolinja, joka ulottuu Puhdistamonkadulla sijaitsevalta lämpöpumppulaitokselta aina Joupin kaupunginosaan.

Seinäjoen Voimalle kyseessä on yhtiön historian ensimmäinen investointi lämpöpumppuihin. Seinäjoen Voima teki investointipäätöksen lämpöpumppulaitoksen rakentamisesta syksyllä 2024. Seinäjoen Energia on toteuttanut kaukolämmön ja kaukokylmän runkolinjojen suunnittelu- ja rakennustyöt.

Seinäjoen Voima tuottaa kaukokylmää ensi kertaa

Tuotannon käynnistyminen tarkoittaa samalla sitä, että Seinäjoen Voima tuottaa kaukokylmää ensimmäistä kertaa yhtiön historiassa. Seinäjoen kaupungin isot kiinteistöt saavat jatkossa tarvitsemansa kaukokylmän keskitetysti lämpöpumppulaitokselta. Kaukokylmän toimittamisesta vastaa Seinäjoen Energia.

– Lämpöpumppulaitoksen tuotannolla pystytään tukemaan merkittävästi niin kaukokylmän kuin kaukolämmön saatavuutta eri vuodenaikoina Seinäjoen alueella, kertoo Seinäjoen Voiman toimitusjohtaja Pasi Salo.

Kaukolämmön ja kaukokylmän tuottamiseen käytetään ammoniakkilämpöpumppuja, jotka ovat lämmön tuotantokäytössä vielä harvinaisia Suomessa. Lämpöpumpuissa käytettävä ammoniakki on luonnollinen kylmäaine, josta ei synny ilmastolle tai otsonikerrokselle haitallisia päästöjä.

– Ammoniakki sopii hyvin lämpöpumppuihin, sillä ammoniakilla on hyvä lämmönsiirtokerroin ja sitä tarvitaan vähemmän kuin esimerkiksi monissa jäähdytyslaitteissa käytettäviä HFC-kylmäaineita. Vaikka ammoniakki on ihmiselle myrkyllistä sekä lievästi palavaa, ovat turvallisuuskäytännöt aineen käsittelyssä vakiintuneita ja tunnettuja, taustoittaa Salo.

Lämpöpumppulaitos tarjoaa lisää päästötöntä tuotantoa

Investointi lämpöpumppulaitokseen edustaa jatkumoa Seinäjoen Voiman kaukolämpöakulle ja sähkökattilalle, jotka ovat jo aiemmin lisänneet merkittävästi yhtiön joustokykyä lämmöntuotannossa.

Lämpöpumppulaitos tukee hyvin myös Seinäjoen Voiman emoyhtiön EPV Energian strategiaa kasvattaa konsernin hiilineutraalin energiantuotannon osuutta. Laitos vähentää Seinäjoen Voiman lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjä, vuositasolla enimmillään 15 000 tonnilla.

– Lämpöpumppulaitos tuo lisää ympäristöystävällistä, tehokasta ja varmaa lämmöntuotantoa Seinäjoen Voiman toimintaan. Investoinnit päästöttömiin ja joustoja lisääviin energiantuotantoratkaisuihin tulevat jatkumaan myös tulevaisuudessa, Salo toteaa.

Hanke on saanut työ- ja elinkeinoministeriön kautta Euroopan unionin NextGenerationEU -rahoitusta, jolla katetaan 25 prosenttia syntyvistä kustannuksista. Investointien kokonaiskustannus on noin 7,7 miljoonaa euroa.

Lisätietoja: Pasi Salo, toimitusjohtaja, Seinäjoen Voima Oy, puh. 010 505 5325

Yleistä
EPV

Sivusto käyttää evästeitä sivuston käytön seurantaan.

Pakolliset evästeet

Pakolliset evästeet ovat sivuston toimivuuteen välittömästi liittyviä evästeitä.

Tilastointi ja käytön seuranta

Tämä sivusto käyttää Google Analyticsia kerätäkseen nimetöntä tietoa sivuston käytöstä, kuten kävijöiden määrästä ja suosituimmista sivuista. Pitämällä tämän evästeen käytössä autat meitä parantamaan sivustoa.