Nyt tarvitaan panostusta kotimaiseen energiaan – ei sen käytön estämiseen

 

Panostaminen kotimaiseen energiaan on parasta taloudenhoitoa mitä Suomi voi tehdä. Velkaantuneen Suomen on kaikissa päätöksissään huomioitava myös päätöstensä seurannaisvaikutukset. Jos hylkäämme kotimaisen energian ja korvaamme sen ulkomaisella tuonnilla, on se raha välittömästi poissa jostain tärkeästä kuten koulutuksesta tai sairaanhoidosta. Energiatuotantomuodon valinnassa on mitä suurenmassa määrin kyse arvovalinnasta.

Viime aikoina ärhäkkääksi heittäytyneen vihreän ympäristöministerimme suhtautuminen energiaturpeeseen on hyvin negatiivinen ja myös hallitusohjelman vastainen. Niinistön esittämä turpeen alasajo aiheuttaisi toteutuessaan huomattavia kielteisiä vaikutuksia Suomen kansantalouteen ja energiajärjestelmään. Energiaturpeen veron korotus heikentää Suomen työllisyyttä, taloutta ja kauppatasetta. Mielestäni tällaiseen virheeseen Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa.

On täysin selvää, että Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla turve ei korvaannu puuenergialla. Esimerkiksi Vaskiluodon Voiman voimalaitokset tuottavat kaukolämpöä Seinäjoen ja Vaasan kaupunkien asukkaille. Voimalaitokset tarvitsevat vuosittain runsaan 6 TWh:n edestä polttoainetta. Alueella syntyy vuodessa energiapuuta noin 2 TWh, mikä tarkoittaa yhtä miljoonaa kiintokuutiota puuta. Turve on ainakin toistaiseksi täysin välttämätön polttoaine omistamillamme voimalaitoksilla energiantuotannon turvaamiseksi.

Turpeen kansantaloudellinen arvo on noin 500 miljoonaa euroa vuodessa. VTT selvitti vuonna 2009, että ilman energiaverojakin turve-elinkeinon tuottamat verotulot yhteiskunnalle ovat noin 120 miljoonaa euroa vuodessa eli samaa luokkaa kivihiilen energiaverotuottojen kanssa. Suomi ostaa vuodessa energiaa ulkomailta miljardeilla euroilla. On siis kansallisesti erittäin tärkeää pitää kiinni omista polttoaineista.

Koska turve korvautuu pääosin tuontikivihiilellä, menettää Suomi satoja miljoonia euroja kansantaloudestaan. Millä nämä menetetyt miljoonat korvataan? Työllisyys ja kauppatase kärsisivät samalla kun energiaomavaraisuus heikkenee. Turpeen veronkorotukselle ei siis ole olemassa taloudellisia perusteita. Päinvastoin, korotukset aiheuttaisivat huomattavia taloudellisia menetyksiä suoraan ja välillisesti.

Turve on kotimainen polttoaine, jonka suora työllistävyysvaikutus on yli 4000 henkilötyövuotta ja välilliset vaikutukset mukaan lukien kokonaisuudessaan yli 12 000 henkilötyövuotta. Täällä vanhan Vaasan läänin alueella turpeen suora työllistävyysvaikutus on kokonaisuudessaan noin 500 henkilötyövuotta. Jos turpeen tuotantoa ajetaan systemaattisesti veronkiristyksin alas, on selvää että suurin moukari iskee juuri Pohjanmaalle. Meidän on syytä pohtia, mitä tapahtuu menetetyille työpaikoille? Kotimaisen metsäenergian käytön lisäämisellä ne eivät valitettavasti korvaudu.

Suomessa on käynnissä ja suunnitteilla kymmeniä puuta ja turvetta hyödyntäviä voimalaitosinvestointeja, joiden toteutuminen vaarantuu, jos kotimaisten polttoaineiden kilpailukyky heikkenee. Näin menetetään paitsi miljardi-investoinnit myös niiden aikaansaama uusiutuvan energian lisäpotentiaali.

Turpeen käytöstä luopuminen olisi Suomelle iso virhe. Pohjanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle se voisi pahimmallaan tarkoittaa kymmenien miljoonien vuosittaista tappiota ja satojen työpaikkojen menestystä.

Rami Vuola
Toimitusjohtaja
EPV Energia Oy